KAINUN TUNTI

Aloitettiin tunti ensin menemällä käyntiä ympyrällä, ja keskittymällä siihen että istun tarpeeksi liikkeen mukana, ja että en ole ohjassa kiinni. Passiongelmaa ei oikeastaan ollut ollenkaan. Musta muutenkin tuntuu, että ollaan päästy siitä aika lailla eroon.

Kuvat ei nyt ole valmennukselta sillä äidin paristakymmenestä kuvasta vain pari oli julkaisukelpoisia. Mutta nää on viime viikon lopulta julkaisemattomia kuvia (jolloin tosin A ei ollut kovin miellyttävä polttiaisten takia)

Sen jälkeen lähdettiin menemään kenttää ympäri niin, että pitkän sivun keskellä siirryttiin aina kolmeksi askeleeksi käyntiin ja välillä tehtiin käyntivoltti, ja lyhyen sivun keskellä lisättiin ravin tempoa kolmen askeleen ajan. Tätä sen takia, että Arbaleesian takaosa on vähän hidas ja epäaktiivinen välillä, eikä se reagoi aina tarpeeksi nopeasti pohkeeseen.

Kun tehtävä rupesi sujumaan alettiin tekemään muuten samalla tavalla, mutta pitkän sivun keskellä siirryin kolmeksi askeleeksi käyntiin jonka jälkeen ravivoltti, jonka jälkeen taas kolme askelta käyntiä. Tarkoituksena oli aina lähteä käynnistä raviin samalla tavoin kuin lyhyen sivun keskellä keskiraviin, eli alusta asti aktiiviset siirtymiset.

Kehitettiin tehtävää taas niin, että nyt siirryttin pitkän sivun keskellä melkein käyntiin. Tavoitteena se, että en käyttäisi ohjaa ollenkaan, vaan jännitin keskivartalon, istuin ravin liikettä vastaan ja pidin pohkeet kiinni. Tämän jälkeen taas normaalia ravia eteenpäin. Tehtävä rupesi sujumaan jossain vaiheessa tosi hyvin, Arbaleesia hidasti tosi hienosti ja lähti aktiivisesti eteenpäin. Sen takaosa tuli myös tosi hyvin raviin mukaan, tää on tehtävä mitä todellakin aion hyödyntää, ja paljon, tulevaisuudessa.

Kainu kysyi sitten mitä tuomarit on yleensä kommentoinu Arbaleesian laukasta, ja kerroin että yleensä ei mitään, jos jotain niin laukannostojen kunnollisesta valmistelusta (mikä on Arbaleesialla tosi hankalaa sillä se lähtee ennakoimaan). Aloitettiin silleen, että mentiin ravissa ympyrän pienennyksiä ja suurennuksia vuorotelleen, ikään kuin sik-sakkia ja kuvio muistutti vähän tähteä. Tässä mulla oli tosi hankalaa myötää sisäohjalla, välillä tuli tosi hienoja pätkiä, mutta varsinkin pienennyksessä oli ongelmia.

Tämän jälkeen nostettiin laukka niin, että katsoin laukassa taaksepäin ulkokautta. Tällöin sisäistuinluu painuu alas ja hevosen takaapää tulee mukaan. Eka laukannosto oli karmiva, siis oikeasti sellanen ravurityylinen kun A ei älynnyt yhtään mitä mä hommailin siellä selässä. Tokalla kerralla nosto oli tosi hyvä. Laukka rullas alusta asti ja oli pyöreää ja hyvää. Aina jos laukan laatu uhkas huonontua, katsoin ulkokautta taakse ja whumps Arbaleesia laukkasi ku GP-hevonen konsanaan.

Koko tunnin ideana oli käyttää mahdollisimman vähän kättä, ja että hevonen toimisi pelkästään istunnalla. Mulla suurin ongelma on se, että en myödä sisäkädellä tarpeeksi. Se on ongelma minkä tiedostan mulla olleeni vuodesta 2010, ja sen muuttamiseen tarvitaan aikaa. Opin kyllä ihan huikeasti uusia asioita tunnin aikana ja nyt pitää sitten kotitreeneissä soveltaa tunnin asioita.

Tässä muuten esittelyssä mun uudet RSL:n hanskat! Suosittelen, ihan törkeän hyvät plus blingbling ;)