SINISEN ERI SÄVYT

Nyt on enkun kirjotuksista ja sen jälkimainingeista vihdoinkin selvitty. Ei taida ällää tulla, mutta hyvin vahva E, ärsyttää aika paljon, mutta keväällä sitten uusimaan jos jaksan.

Menin eilen Arbaleesialla, kuten myös sitä edellisenä päivänä. Sunnuntaina on nimittäin kisat Nurmijärvellä. Tiistaina menin ekaa kertaa varmaan puoleen vuoteen maneesissa, ulkona oli hirveä myrsky, joka sai hevosen aika jännittyneeksi. Ratsastin aika kevyesti, otin vain tuntumaa uudella kuolaimella (kolmipalaomppu) ja se tuntui tosi kivan kevyeltä sillä.

Keskiviikkona, eli eilen, menin hieman rankemmin. Arbaleesia oli edelleen aika jännittynyt (kelien kylmenemisen myötä se kerää aina energiaa, eikä asiaa auta se, että se juuri klipattiin). Aloitin menemällä paljon siirtymisiä, ja sain pikku hiljaa takaosan kivasti mukaan. Arbaleesia myös rentoutui työskentelyn myötä vähän, mutta ei se edelleenkää ollut halutun letkeä ja pehmeä. Edestä se oli edelleenkin kivan kevyt, sisäohjalla pystyi hellittämään tosi kivasti ja tuntui siltä, että hevonen työskenteli myös itse kunnolla.

Alkutyöskentelyn jälkeen ratsastin hieman laukkaa, nostot oli tosi kivoja, mutta itse laukassa Arbaleesia oli turhan vahva edestä, eikä kuunnellut istuntaa tarpeeksi. Alussa jouduin käyttämään ohjaa ihan liikaa, mutta laukattuani hetken pääty-ympyrällä ja mentyäni parit siirtymiset alkoi se kuuntelemaan myös istuntaa.

Tän jälkeen treenasin pätkittäin tuota K.N. rataa. Volteilla Arbaleesia kääntyi edelleenkin oikealle paremmin kuin vasemmalle, mutta muuten se taipui sisäpohkeen ympärille paremmin kuin ennen. Kolmikaariset oli tosi hyvät, Arbaleesia suoristi helposti ja vaihtoi asetusta ilman mitään pienintäkään ylimääräistä häsläystä. Jaaa siiten älysin, ettei tällä radalla ole kolmikaarista vaan loivat kiemuraurat. Viime kisojen He B:3 vaan päässä.. Oli ne kiemurauratkin sitten ihan hyvät. Noh kuitenkin, käynti-ravi linjalla alaspäin siirtyminen oli usein hieman liian terävä, mutta muuten täsmällinen.

Laukkaohjelma oli fine, edelleenkin Arbaleesia oli turhan energinen, mutta nyt se sentään kuunteli vähän paremmin istuntaa. Vika laukka-käynti siirtyminen oli tosi hieno ja sujuva. Oon vieläkin ihan ihmeissäni miten ne on alkanu sujumaan niin hyvin, ennen ne oli se meidän kaikisra suurin ongelma. Ehkä niitä lihaksia rupee löytymään ja sitä myötä kokoamiskykyä.

Annoin viime viikolla äidin mennä puolestani valmennukseen, ja kyllä nyt kuvia katsellessa tuntuu siltä, että ehkä on ihan hyvä että lauantaina on vielä valmennus ennen kisoja. Viikon ratsastustauko ei selkeästi tee mitään positiivista.