29. syyskuuta 2015

TAKAISIN MITALIPAIKOILLE

Kyllä on mahtava olo pakko sanoa. Pitkästä aikaa paperi täynnä seiskaa. En voi olla muuta kuin tyytyväinen. Arbaleesialle päivä oli vielä parempi, sillä se saapui kotiin kera kahden ruusukkeen.
En oikein osaa kirjoittaa tätä postausta, jotenkin positiivisia fiiliksiä on aina vaikea saada sanoiksi. Arbaleesia tsemppasi vaan ihan eri tavalla kuin mitä se on viime kisoissa. Se selkeästi oikeasti nautti esiintymisestä! Vähän väsyneeltähän se tuntui jo yhden radan mentyään, mutta ehkä ihan kiva, sillä nyt pääsin oikeasti ratsastamaan sitä.
Ravissa Arbaleesia ryhtyi vähän vahvaksi edestä juuri tuon väsyneisyyden takia, mutta käynti- ja laukkaohjelmat olivat oikeastaan pelkkää seiskaa. Etenkin hyviä teitä ja tarkkuutta kehuttiin, sekä pehmeitä siirtymisiä.
Viime aikoina on käynyt aivan liian usein niin, että lopputervehdyksen tehtyäni taputan väkisten heppaa, että noh ainakin me yritettiin. Tällä kertaa taputin sitä vuolaaasti oikeasti hymyillen. Pari sokeripalaakin löysivät tiensä hepan suuhun. Ihan mahtavaa löytää tää fiilis taas.
Radassa ei ole oikeasti mitään moittimista, pari kutosta ja kuuspuolikasta tuli ravissa, mutta muuten yli puolet seiskaa. Alapisteissä sitten 7, pari 6,5 ja yksi 6. Vähän pelkäsin laukka-käynti siirtymistä, se jotenkin jäi valmistelematta, mutta näköjään näytti paremmalta kuin miltä tuntui, sillä siitäkin seiska.

Salainen tavoitteeni oli ollut 65%, sillä se on ollut meidän normaali HeB taso. Aika hyvin osuttiin tavoitteeseen saaden 65,8%. Prosenteilla ei oikeastaan edes ole mitään väliä, sillä koin tärkeimmäksi sen, että meillä oli oikeasti hauskaa! Kertaakaan radalla en menettänyt toivoa, vaan kokoajan mentiin kohti sitä onnellista loppua.

Johdin lopulta luokkaa melkein loppuun saakka, kunnes toinen torinheppa ohitti meidät yhdellä pisteellä, mutta tää oli meille henkinen voitto. Voittajafiiliksin siis mentiin palkintojenjakoon. En voisi parempaa kuvitella, oon vaan niin onnellinen! Jes! Hyvä me!
Kunniakierrokselle muut lähtivät rauhallisesti käynnin kautta, mutta tää rouva päätti lähteä pamauksella. Yllätyin oikeasti ihan kokonaan kun Arbaleesia loikkasi järkyttävällä loikalla laukkaan :D Ihanaa että heppakin nauttii.
Hyvillä fiiliksillä siis lähdetään ensi viikonloppuna Wiknerille kotiseuran kisoihin. Treenit kyllä tulee jäämään tosi vähiin, sillä olen tällä hetkellä aivan järkyttävässä flunssassa. HeB:0 on meille kuitenkin niin helppo luokka, että eiköhän pärjätä vaikken nousisi hepan selkään koko viikkona.

6 kommenttia:

  1. Anonyymi29/9/15

    Onnea sijoituksista! Onko siulla videota radoista, olisi kiva katsoa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! :) Ja ei valitettavasti ole kun hovikuvaajani ei ollut tällä kertaa mukana, harmittaa itseäniki :(

      Poista
  2. Anonyymi29/9/15

    Kuka meni arbaleesialla toisen luokan ja minkä luokan meni? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äiti meni ihan Helppo C :D

      Poista
  3. Hienoa! :) Niin se kato on helppoa kun ei ota paineita.

    VastaaPoista