ARBALEESIA JA MINÄ VUOSI VUODELTA

Päätin etten tee joulukalenteria, sillä mun aika ei riitä jokapäiväseen postailuun, mutta sen sijaan teen ison kasan erikoispostauksia. Ja tänään olisi sitten ensimmäinen luvassa! 

Oon joskus vuonna nakki ja muusi tehnyt kehityspostauksen meistä, mutta nyt on kyllä korkea aika uudelle. Mun blogille luontaista ei oo pitkät tekstit tarkkoine selityksineen, joten tietysti koin kivemmaksi tehdä tämän kuvien ja pienten selitysten kautta. Arbaleesiahan on ollut meillä kohta 9 vuotta, joka on kyllä ihan hurjan pitkä aika. Onneksi meiltä löytyy paljon kuvia ihan alkuajoista asti, tosin 2008 on ihan tyhjä vuosi kuvien suhteen, enkä edes muista siitä oikeen mitään.

2005 Minä 9v, ratsastusta takana joku vuosi pikkuponeilla, Arbaleesia 7v ja vielä vähän sopimaton ratsu pienelle alottelijalle. Mehän ostettiin se Wikneriltä 2005 keväällä ja Arbaleesia on kyllä A+ luokan esimerkki hevosesta joka ei todellakaan sovi ratsastuskouluun. Siihen ei saanut mitään kontrollia ratsastaessa, ja tästä syystä en vielä ratsastanu ite sillä. Lisätään vielä tähän se että Arbaleesiahan on Virosta, ja meillä ei oo hajuukaan minkälaisissa oloissa se on siellä eläny. Vieraita miehiä se ainakin aristi tällöin ihan kauheesti, ja pesuboksiin menemiset yms oli aika mielenkiintosia tapahtumia, lastauksesta puhumattakaan.

2006 Toi ylempi kuva on vaan niin söpö, Arbaleesia näyttää ihan joltain varsalta :3 Arbaleesia rauhoittui tosi paljon yksityiskäyttöön siirtyessään, joten pääsin menemään ekoja kertoja sen selässä ilman talutusta etc.

2007 Ekoja kunnon ratsastuskertoja ja myös ekat esteet. Meno (ja näissä kuvissa myös hepan maha) vielä tosi pullaponi-tyyliä ja kierreltiinkin vaan kenttää ympäri.

2008 Tästä vuodesta ei tosiaankan löydy mitään kuvia, ainoa mitä muistan on se että rupesin ratsastamaan naapuritallin hepalla ja menin näin ollen vähemmän Arbaleesialla. 

2009 Koulupuolella taitotasona HeC ja esteitä 60-70cm asti, taidettiin joku metrin este hypätä yhdessä vaiheessa. Kontrolli vielä hakusessa esteillä, mutta ei se menoa haitannut. Kisoissa ei vieläkään käyty lähes ollenkaan, Arbaleesia jännitti niissä tosi paljon, eikä se selkeästi nauttinut kovinkaan paljon niistä, eikä lastaus vieläkään oikein sujunut ongelmitta.

2010 Eka kisakausi ja huomattava ero ratsastuksessa 2009 verrattuna, 2005-2009 oli ollu aika hömpötihömpöti menoa ja 2010 koin sitten jonku ahaa-elämyksen ratsastuksen suhteen ja nyt mentiin lähes kontrolloidusti esteitä 70cm kisoissakin asti, sekä koulupuolella mentiin täysin avuilla ja peräänannossa kisaten HeC-B. Alettiin käymään myös ekaa kertaa valmennuksissa. Arbaleesia ei enään vaan juossu ratsastessa vaan siihen sai oikeasti kontrollia ja sen sai hyvin avuille. Jokin Arbaleesia muuttui, sillä ennen se oli ehkä vähän epäkypsä ja ei ehkä niin motivoitunut kunnon ratsastukseen, nyt kuitenkin se ei enään jännittäny kisoissa ollenkaan, ja oikeasti nautti kunnon treenaamisesta ja kisoista. Sen lastausongelmat katos myös ihan kokonaan, ennenhän lastaukseen piti varata vähintään tunti ja kasa ihmisiä apuun.

2011 Kisoissa HeB-HeA tosi hyvin menestyen, ekat aluekisat, esteillä 100cm rataa täysin kontrollissa. Ihan supervuosi kisojen suhteen, sijoitus tuli lähes aina. Koen että ite kasvoin henkisesti tosi paljon 2010 verrattuna, rupesin ratsastamaan kesän alussa Mikillä ja älysin että ne virheet ja epäonnistumiset on useimmiten mun päässä ja mun teoissa, ei hevosessa. Tän älyäminen kehitti mua ratsastuksellisesti ihan tosi paljon ja antoi mulle huimasti kärsivällisyyttä. Loppukesästä kuitenkin hepalla lihasrevähdys ja sen aiheuttama sairauskierre, jonka takia pitkä loma.

2012 Edelleen toipumista kaikenmaailman ongelmista, lihasten kasvatusta ja kunnon kohotusta. Treenissä ekaa kertaa kuitenkin nyt selkeä koulupainoitteisuus. Vähän me kyllä innostuttiin maastoesteitä hyppelemään yhessä vaiheessa.

2013 Talvella viiimeset estehyppelyt, jolloin korkeus nousi 115cm asti, kunnes keväällä todettiin alkava nivelrikko jonka takia esteet jätettiin sivuun. Syksyllä kankitreenien alottaminen ja treenailu 2014 kisakauteen HeA tasolle. Tää vuosi on ehkä 2010 lisäks ollu ratsastuksellisesti merkittävin, nyt musta tuntuu että me oikeasti tiedetään mitä me tehdään ja meillä on ekaa kertaa ihan selkeät tavotteet. Ratsastuskerrat on lähes aina positiivisia ja tosi harvoin on päiviä milloin mikään ei suju. Oon ylpeä itsestäni ja ennen kaikkea siitä kuinka hieno hevonen Arbaleesiasta on kehittyny. Se on niin erilainen verrattuna siihen kouluttamattomaan raakileeseen mikä se oli kun äiti sen osti. Oon ylpeä siitä mitä me ollaan saavutettu, vaikka reippaasti yli vuosi menikin hukkaan hepan kaiken maailman ongelmien takia. Eniten oon ylpeä siitä kuinka me luotetaan Arbaleesian kanssa toisiimme ihan 100% ja siitä kuinka voin tehdä sen kanssa ihan mitä vain.