9. lokakuuta 2016

Hevosen omistajuuden paras puoli

Useimmiten oma hevonen aiheuttaa enemmän huolta kuin onnea. Tyypillinen hevosenomistaja maalailee heti kauhukuvia murtuneesta jalasta, kun kyse on hokin aiheuttamasta pienestä vekistä, tai jos hevonen joku päivä lepuuttaa vasenta jalkaa minuutin pidempään kuin oikeaa, lähdetään heti miettimään onko jossain vikaa. Kaikki tämä, koska ollaan huolissaan. Koska rakastaa harrastuskumppaniaan ja haluaa sen voivan hyvin. Mitä Kyrakin Hippoksessa kirjoitti; ollaan tultu pitkä matka 70-luvulta nykyaikaan. Nykyään hevosia halutaan hoitaa parhain mahdollisin menetelmin. Ne eivät ole välineitä, vaan kumppaneita.

Vaikka hevosen omistajuuteen kuuluu paljon huolta ja kärsimystä, milloin menetettyjä yöunia ja milloin satojen eurojen yllättäviä laskuja, niin on se kaikki lopulta sen arvoista. Koin olevani erityisen etuoikeutettu kun lauantai-iltana, äkillisen tylsyyden iskemänä päätin lähteä tallille moikkaamaan Arbaleesiaa. Tunne, että saattaisin saada aikaan jotain hyvää sai minut ajamaan parin minuutin matkan tallille. Arbaleesia hörisi kävellessäni sen karsinan luo ja pienen rapsutteluhetken jälkeen solariumin lämmön alla lähdin sen kanssa kävelylle. Otin höpsöjä kuvia ja suukotin rouvan silkinpehmeää turpaa. Olin onnellinen.
Juoksentelin rouvan kanssa ympäri kenttää puomien yli, nauroin ja hymyilin. Aurinko laski kauniin purppuran ja vaaleanpunaisen sävyissä edessämme. Ihailtiin sitä hetki ja rutistin Arbaleesian kaulaa. Rouva tökkäsi minua turvallaan. Olin onnellinen.

Hetken leikkimielisen juoksentelun jälkeen päästin Arbaleesian vapaaksi kentälle. Se käveli ympärinsä ja otti pari laiskaa raviaskelta kunnes pysähtyi ruohotupsun ääreen. Tyypillinen Arbaleesia, mietin. Olin onnellinen, koska tunsin oloni kotoisaksi. Tänne mä kuulun, täällä mun kuuluu olla. Rouva näytti niin onnelliselta. Vaikka hevonen ei hymyile, niin sen hymy tarttui minuun.
Parhaat hetket oman hevosen kanssa ovat niitä, kun katsot hevostasi sydänsilmin hymy naamalla ja tunnet välisen luottamuksenne, kuin voisit käsin kosketella sitä. Kun tiedät, että tämä hetki juuri tässä on se missä minun kuuluu olla. Kun et voi kuvailla hetkeä muulla kuin sanalla onnellisuus.

7 kommenttia:

  1. Ihanan positiivinen ja rento postaus, tästä tulin kyllä hyvälle tuulelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että onnistuin tartuttamaan omaa hyvää fiilistäni! :)

      Poista
  2. Ihana postaus, tää lause oli jotenkin superihana: "Vaikka hevonen ei hymyile, niin sen hymy tarttui minuun." ♥

    VastaaPoista