25. maaliskuuta 2013

VIIKONLOPPU ARMEIJASSA

Huhhuh mikä viikonloppu takana. Lifestyle-postausta on toivottu joten tässähän tulee, ja hyvin erikoinen sellainen. Varoitan että nää kuvat on tosi swag ja mulla ei oo meikkiä, vaatteet on kahta kokoa liian isot yms..

Miltä kuulostaa "Tahdon olla tykkimies, taistelukenttien naistenmies", maastöyöpyminen puolijoukkueteltassa, pienoiskivääriammunta, sulkeiset ja epämukavat maiharit, no armeijalta tietysti! Vietin siis viikonlopun Santahaminan varuskunta-alueella. Voin rehellisesti sanoo, että tää oli ja tulee olemaankin paras viikonloppu koko tänä vuonna.
Eli tässä nyt tiivistettynä viikonloppu, koko homma oli siis Maanpuolustuskorkeakoulun järjestämä lukiolaisen turvakurssi. Ollaan käyty tutustumassa mm. Kilon poliisiasemaan tässä parin viikon aikana ja nyt oli tuo armeijaviikonloppu. Olihan se aika shokki kun saatiin ekaksi piposta kenkiin kaikki vaatteet sieltä, eka päivä menikin vähän oman peilikuvan ihmettelemiseen ja käskyjen tarkoitusten muistamiseen. Käskyjä muuten harjoiteltiin sulkeisissa joskus kympiltä illalla, oli vähän viileä.
Tokana päivänä sitten rupesi tapahtumaan, nimittäin kello kuudelta aamulla. Kävi sääliksi aamu-unisia kun oli joku 15min aikaa mennä ulos muotoon :D Marssimista oli heti aamusta, joka on muuten törkeän hauskaa kaikkine kivoine huutoineen! Päästiin tutustumaan vähän rajavartiolaitoksen vehkeisiin ja sieltä lähdettiin rasteille. Oli ihan superkhuulia taistelunäytöstä, Pasi-ajelua (sellanen panssariajoneuvo joka menee oikeestaan ihan mistä vaa) ja sitä ammuntaa, yllätyin muuten kuinka helppoa se loppujen lopuksi oli. Vaikka tähtäys olikin vähän liian ylöspäin hupss.
Tuohon aikaan herääminen sai muuten aikaan sen että aamuyheksältä tuntui siltä ku kello olis jo kolme, puhumattakaan sitten kympiltä illalla kun oli vielä pimeänäkökiikareiden testausta. Yöllä sitten kipinävahtivuoroa, hah eka vuoro oli bueno!
Siis tonne takkii mahtuis vaik kolme kättä?
Sunnuntaina herättiin sitten sieltä metsästä ja aloitettiin heti rastien suorittaminen. Nyt oli vähän kilpailua ja meidän ryhmä Kilo (Nato-aakkosia btw; alfa, bravo, charlie etc) tuli jaetulle ykkössijalle täysillä pisteillä! Saatiin harjoitella mm. ensiapua ja evakuoimista, itsepuolustusta, teltan pikapystyttämistä&purkamista ja armeijan käsimerkkejä.
Oli ihan supermegamahtiparas viikonloppu, vaikka jalkoihin sattuu ja väsyttää vieläkin pirusti niin menisin uusiksi vaikka heti. Oltiin kuulemma paras turvakurssi pitkiin aikoihin, jee!

12 kommenttia:

  1. Jee oli jännää ;DD

    VastaaPoista
  2. Anonyymi25/3/13

    Siis armeijassa koko viikonloppu?!! Ja oli vielä kivaakin :D..
    Jäikö hevostelu sitten hetkeksi sivuu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep perjantaista sunnuntaihin, oli ihan sairaaaaaaan kivaa! Ja jep, oon muutenkin harkinnu vapaaehtoista asepalvelusta ja sillon vasta se hevostelu jäisikin sivuun, viikonloppuvapaita lukuun ottamatta :D

      Poista
  3. ihana blogi ja toi banneri on upee<3
    Oot myös tosi kaunis !

    Käythän kattoo meiän blogin
    http://letsgetlostheyy.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vooi kiitti! :) Käyn kurkkailemassa :)

      Poista
  4. Vau, kuulostaa ihan uskomattoman kivalta! Ja ne pojatkun aina valittaa että armeijassa on kamalaa :D:D?!?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äläpä, ero taitaa olla siinä että pojat joutuu sinne pakosta, halusi tai ei.. Motivaatio saattaa olla vähän vähäisempää :D

      Poista
  5. Anonyymi28/3/13

    http://www.youtube.com/watch?v=0RpRfwASMk0&feature=player_embedded#!
    TEE SINÄKIN OMA HYMYVIDEO ! <3

    VastaaPoista
  6. teetkö bannereita?:D+ tosi kiva blogi i like !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisin ehkä tehdä jos sulla on hyviä kuvia josta tehdä ja edes joku idea mitä haluat, laita mailia tihkusade@windowslive.com! En tosin lupaa mitään mutta katotaan :)

      Poista
  7. Anonyymi7/1/15

    Hei, olen nainen. Vapaaehtoisena armeijassa sotilaspoliisi lääkintämiehenä. Ja sanonpahan vaan Nealle, että viikonlopun kestävä turvakurssi ja 9 kk kestävä armeija aika on aivan eri asia. Tulkaa ihmeessä itse kokeilemaan! Siihen menee vuosi elämästä etkä juurikaan pääse kotiin, varsinkaan sotilaspoliisina. Armeijassa päivät vaihtelee. Välillä helppoa ja välillä todella rankkaa. Etenkin henkisesti. Mutta raskaimmaksi armeijan minulle tekee se, etten pääse olemaan kotona rakkaimpieni kanssa. Mutta kohta tää on ohi, 70 aamua. Eikä armeijaan lähteminen kaduta pätkääkään vaikka onkin niitä hetkiä kun vituttaa armottomast ja haluaa vaan itkeä ja lähteä kotiin

    VastaaPoista