Tällä viikolla mulla oli taas valmennus ja voi että kun toi heppa osaa olla hieno. Edelleen tunnilla menee aikaa Arbaleesian protestoimiseen, mutta kyllä se pikku hiljaa on alkanut ymmärtää että enään ei päästä niin helpolla.
Aloitettiin tunti laukkatyöskentelyllä ja vastalaukoilla. Ensin mentiin paljon kokoamisia ja siirrettiin sitä painoa takaosalle. Näissä Arbaleesia aina aluksi hieman protestoi mm. rupeamalla vahvaksi edestä, koska se ei haluaisi ylittää mukavuusrajojaan. Tunnin loppupuolella saatiin kuitenkin jo ihan rutiininomaisesti tosi hienoa koottua laukkaa. Ehkä me joskus se HeA:4 (pelkkiä koottuja askelelajeja täynnä oleva ohjelma) päästään kunnialla läpi.
Vastalaukasta myötälaukkaan siirtyessä Arbaleesia tahtoo rykäistä itselleen tasapainoa repimällä mut irti satulasta ja kiihdyttämällä vauhtia. Alussa sain ottaa pari kertaa taas kunnon ohjasotteella vauhtia pois, ja välillä jouduttiin jäämään ylimääräiselle myötälaukkaympyrälle kokoamaan laukkaa. Mutta kyllä Arbaleesia pikku hiljaa älysi homman nimen.
Käynnissä meidän piti ensin näyttää minkälaisia takaosakäännöksemme ovat (tässä vaiheessa itkin sisäisesti koska ne on oikeasti niin kamalia). Ongelmana oli kuten ennenkin: vasen takajalka ei polje ja Arbaleesia vetää minua oikealle. Lähdettiin neliöuralla pikku hiljaa työstämään aina jyrkempää ja jyrkempää käännöstä ja lopulta saatiin pari ihan siedettävää kokonaista. Mun täytyy vaa muistaa käyttää vinoja vatsalihaksia kohti vastakkaista lonkkaa, asettaa sisään, käyttää sisäpohjetta edessä, korjata Arbaleesian vääntämää istuntaa vasemmalle ja sitten vielä kääntää. Ei oo helppoa ei. Arbaleesia on näissä vielä tosi kiinni ohjassa, mutta ehkä me vielä joskus osataan tehdä seiskan käännös.
Käynnin jälkeen mentiin vielä ravityöskentelyä, samoja kokoamisia ja painon (sitä myötä myös voiman) siirtämistä takaosalle. Samalla työstettiin vielä enemmän mun istuntaa ja sitä etten istu sään päällä. Pääsi pitkästä aikaa vatsalihakset kunnolla treeniin! Lopuksi vielä laukka-ravi-laukka siirtymisiä, koottuna ensimmäisestä askeleesta lähtien. Saatiin yksi
ihan mahtava laukkapätkä, siis sellainen että mä istuin siellä selässä ihmetellen kun ei tarvinnut tehdä
yhtään mitään. Se oli oikeasti sellaista ysin laukkaa.
On se vaan niin super ♥
Toi oli ihan mahtava lopetus muutenkin hyvälle valmennukselle. Muutenkin hyvien pätkien määrä kasvaa koko ajan, myös N sanoi että heppa on kehittynyt todella paljon näiden parin viikon aikana.
Itse taistelen edelleen koneeni kanssa, joten kuvien laatu on taas sen mukaista, argh.. Niiin ja ensi sunnuntaina päädytäänkin Siuntion Kynnariin menemään HeA:2, meille paljon parempi ohjelma. Oikeastaan se on kuin luotu meille. Toivotaan että viikon treenit menee hyvin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti