Nyt olen onneksi piiiitkästä aikaa oikeasti suht terve, ja sen johdosta päädyinkin tänään Arbaleesian selkään. Viimeksi olin ratsastanut sillä kunnolla viikko sitten ja sitäkin ennen oli ollut viikon tauko, ja se on oikeasti paljon omalla hevosella.
Aloitin ihan käynnissä takaosankäännöksillä, kuten joka kerta. Arbaleesia on ruvennut ennakoimaan niissäkin kun ollaan tehty niitä nyt niin pitkään, joten päätin jättää ne pariin onnistuneeseen.
Ravissa Arbaleesia oli todella mukavuudenhaluinen, takaosaa oli todella vaikea saada oikeasti polkemaan hyvin alle ja edestäkin se olisi halunnut mennä pitkänä ja etupainoisena. Sen perusteella teinkin aluksi ravi-käynti ja ravi-pysähdys siirtymisiä. Näitä aina parin askelen välein, niin että Arbaleesia jäi odottomaan sitä siirtymistä ja sen myötä kokosi ja aktivoi itseään. Tämän jälkeen ravin sisällä siirtymisiä, jolloin sain vielä raviin hieman ilmavuutta ja aktiivisempaa takaosaa. Parit pohkeenväistöt menin vielä ennen laukkaa ihan huvin vuoksi ja Arbaleesia väisti todella hyvin ja aktiivisesti sivulle.
Laukkaa en mennyt paljon. Hain aluksi vain tasaisen tahdin ja hyvän muodon, ja sitten harjoittelin kokoamisia. Arbaleesian laukkaahan on todella vaikeaa säädellä ja se onkin yksi tän talven suurimpia työurakoita.
Tällästä räpiköimistä se kokoaminen vielä on. Treeniä treeniä vaan. |
Taas kerran Arbaleesia oli niiiiin kiinnostunut poseeraamisesta. |
Hui toi päivystysjuttu, mitä kävi jos saa kysyy? o: mut tosi hienoilta näytätte vaikket Arbaleesialla ookkaan vähään aikaan päässyt menemään! :)
VastaaPoistaIski astetta ärhäkämpi vatsatauti/ruokamyrkytys joka sitten sai minut sairaalakuntoon.. Ei ollu hauskaa ei.. Ja kiitoksia! :)
Poista