MASCHAN VALMENNUS 1

Tosiaan maanantaina oli Maschan eka valmennus joka oli samalla meidän eka valmennus sitten 2011. Aloitettiin tunti pääty-ympyrällä ravissa keskittyen siihen, että Arbaleesia olisi kevyt edestä ja mun käsi, varsinkin sormet, olisi aktiiviset ja pitäisi Arbaleesiaa nojaamasta kuolaimeen. Samalla treenattiin tuota meidän tahtiongelmaa, eli toisin sanoen Mascha muistutti mua koko tunnin siitä tahdin hidastamisesta ja mä yritin muistaa asian pidemmän ajan kuin 10sek.

Oon aina kuvitellu, että mä en olis niitä laiskoja yksinratsastajia, mä en kuitenkaan vaan kierrä kenttää itsenäisesti ratsastattaessa vaan oikeasti teen jotain. Älysin sitten tuossa valmennuksen aikana, että kyllä mä oikeasti olen laiska, vaan vähän eri tavalla. Mä en ratsastaessa käytä tarpeeksi pohjetta, varsinkaan sisäpohjetta. Samalla mun kädet on aika kuolleet, eli ohjastuntumassa oli tarpeeksi aktiivisuutta.

Aloitettiin lämmittelyjen jälkeen treenaamaan tuota käynnin kaksitahtisuutta. Mentiin ympyrällä ravi-käyntisiirtymisiä ja avaimena oli se, että mun piti heti ensimmäisestä käyntiaskeleesta lähtien oikeasti ratsastaa sitä käyntiä. Samoin kaikissa muissakin siirtymisissä mun piti aina muistaa ratsastaa siirtymiset kunnolla läpi. En saanut vaan olettaa, että kyllä se Arbaleesia osaa kävellä ihan ite, vaan mun piti ratsastaa aktiivisesti pohkeella ja samalla pitää ohjastuntuma kevyenä ja käsi aktiivisena. 

Huomaa käynnin laadussa aika suuren eron alkutunnista ja vähän myöhemmästä vaiheesta. Takaosa paljon paremmin mukana ja ylipäätänsä olemus rennompi.

Ravissa mentiin ympyrän pienennyksiä ja suurennuksia. En saanut kääntää liikaa sisäohjalla, mikä mulla on tapana, vaan mun piti kääntää istunnalla ja kroppalla ja kappaskummaa A kääntyi ihan fine. Sehän on istunnalle tosi herkkä, ja mun pitäs hyödyntää sitä enemmän muussakin kun siirtymisissä. Huomattiin myös, että vasemmalle se kääntyi paljon paremmin kuin oikealle, mikä heijasti mun hartiaongelmista ja etenkin oikean hartian jännittyneisyydestä.

Laukaa mentiin aika vähän, kun siinä ei meillä mitään ongelmia ole, mutta ne pätkät mitä mentiin niin haettiin samaa mitä kaikessa muussakin, aktiivista pohjetta ja kevyttä tuntumaa.

Ihan hullua kuinka yhden valmennuksen aikana voi oppia uutta. Vielä hullumpaa on se, että en voi käsittää miten mä olen ennen ratsastanut Arbaleesialla. Jotenkin kaikki entinen tuntuu niin väärältä. Muilla samantyylisiä kokemuksia? Vähän ikävää tosin oli se, että meillä oli kuolaimena suora ja Arbaleesia vastusteli sitä aika paljon. Tiistaille sitten viisastuttiin ja laitettiin kolmipala.