Nostalgiaa

Voitteko käsittää, mulla oli valmennus viime viikon keskiviikkona! Sitä riemua! Mulla oli jopa vatsalihakset kipeänä seuraavana päivänä. Ja sitten tulinkin kipeäksi ja hyvä treeniputken alku katkesi heti alkuunsa.

Eeva on tuntenut Arbaleesian siitä lähtien kun se on Suomeen Wiknerille tullut. Oli jotenkin huvittavaa aloittaa tunti pohdiskelemalla sitä, että Arbaleesian kaula näytti paljon pidemmältä kuin mitä hän muisti :D Samoin muisteltiin, että eikö se ollut joskus paljon vauhdikkaampi.. Joo olihan se.

Itse tunti aloitettiin sillä, että näytin miten verkkaan Arbaleesian. Arbaleesiahan on yllättävän notkea ja vetreä ikäisekseen, ei sillä oikeastaan koskaan ole mitään alkujäykkyttä. Verryttelyyn kuitenkin kaivattiin tasaisuutta varsinkin muotoon. Arbaleesia herkästi tempoa hidastaessa ikään kuin 'herää' päänsä kanssa ja nostaa sitä, ongelma jonka olen tiedostanut jo jonkin aikaa. Nyt piti keskittyä siihen, että pidän tasaisen ja vakaan käden, ja korjaan heti jos se meinaa muuttaa muotoaan.

Saatiin niin paljon eväitä tulevaisuuteen, että en nyt ihan tiedä miten saan kaiken mahtumaan tänne. Tasaisuutta tosiaan kaivattiin ihan perustyöskentelyynkin. Laukassa muoto on tasainen ja hyvä, mutta ravissa se vaihtelee ihan liikaa, varsinkin kootessa. Peräänanto säilyy, mutta muoto muuttuu todella avoimeksi. Tätä lähdettiin korjaamaan pyytämällä ensinnäkin vähän matalempaa ja etenkin pyöreämpää muotoa. Tuosta pyöreydestä sainkin muistutuksia läpi tunnin.

Toinen suurempi juttu oli ylipäätään aktiivisuus. Eeva halusi sekä raviin että laukkaan lisää energiaa ja pyöreyttä. Nyt ikään kuin himmaillaan koko ajan sellaista puoliksi koottua askellajia joka ei ihan kulje selän läpi, kun harjoitusaskellajien tulisi edetä aktiivisesti (mutta ei nopeatahtisesti). Loppuun saatiin todella kivalta tuntuvaa ravia kun Arbaleesia oikeasti alkoi käyttää selkäänsä ja kannattelemaan itseään vatsalihaksilla. Kyllä muuten tuntui mullakin vatsalihaksissa...

Treenattiin paljon ympyrällä sisäpohkeen läpi saamista, sillä mainitsin että sen kanssa on viime aikoina ollut vähän ongelmia. Tähän todella tehokas vinkki on ympyrällä takaosan väistättäminen ulos. Ympyrällä haluttiin myös asetus selvemmin läpi molempiin suuntiin, nyt se asettuu, mutta ei rehellisesti ensimmäisestä nikamasta lähtien. Tässä piti muistaa niin monta asiaa, että pää meinas räjähtää!

Sitten niitä pikkujuttuja.

1. Etenkin vasenta (ulko)kylkeä haluttiin suoremmaksi. Oikealla kierroksella siis asetus ulos (vasemmalle) ja sulunomaisesti vasenta takajalkaa rungon alle. Tässä huomas tosi ison eron, sillä Arbaleesian ravi oli aina sata kertaa parempaa niissä kohdin missä tein noin. 
2. Keskiravia enemmän ylös (ajan kanssa) ja muodon täytyisi pysyä samana läpi lävistäjän.
3. Laukka on ympyrällä hyvää, mutta suoralla uralla mun täytyy ajatella että menisin edelleen sitä ympyrää. Oli kyllä muuten niin suuri ero kun ajattelin joka sekunti kääntäväni edelleen sitä samaa ympyrää ja toimin ikään kuin samalla tavalla kuin ympyrällä. Hevonen kulki suorempana, laukkasi aktiivisesti ja ylipäätään paketti pysyi paremmin kasassa. Eli suoralla uralla laukatessa vähän avomainen ajatus.
4. Kantapäät alas...

Eli tulevaisuutta varten ne suurimmat asiat mihin pureudutaan nyt:

1. Pyöreämpi muoto – tasaisuutta etupäähän
2. Raviin ponnua ja aktiivisuutta enemmän, tahti ei muutu mutta hevonen ravaa paremmin selän läpi. Laukassa sama juttu. Ei himmailla vaan mennään sitä harjoitusaskellajia.
3. Sisäpohje läpi, helppoa väistättämällä takaosaa ymyprällä ulos. Tahti ei saa muuttua.
4. Asetus molempiin suuntiin läpi – ulko-ohjan tukea ja ulkopohkeen kääntävää vaikutusta unohtamatta.