Kuten kuvista näkyy menin eilen ekaa kertaa ulkokentällä! Se oli takanurkkaa lukuun ottamatta vapaa lätäköistä ja päätin keväisen auringon rohkaisemana tuuppailla siellä. Tämä samainen keväinen aurinko sitten paahtoi naamalle siten, että puolet kierroksesta toivon nenälleni aurinkolaseja.
Miksi aina kuvissa jossa hevonen näyttää hyvältä itse näyttää perunasäkiltä..
Arbaleesia olikin hitusen innoissaan päästessään pois maneesin rajoittavien seinien sisältä, se olisi halunnut puskuttaa eteenpäin kuin mikäkin suokkijyrä. Yritin siinä sitten mennä vähän siirtymisiä, väistöjä ja voltteja. Rouva lähti kyllä aina hyvällä työnnöllä keskiraviin, mutta siihen sitten jäätiin. Kokoaminen, tai edes hidastaminen, oli hänen mielestään ihan typerää. Noh, eipä tota nyt ihan tosissaan voinut ottaa, annoin sen sitten höntsäillä ympäri kenttää. Kevätriekkuilu taisi sitten olla niinkin rasittavaa, että se nukkui koko 20 minuuttisen solkun ratsastuksen jälkeen.
Äiti nyt kuitenkin halusi, että me mennään sinne klinikalle. Eli tänään oltiin sitten siellä. Tällä hetkellä oikeastaan ollaan matkalla kotiin. Se oli reagoinut kuulemma hyvin edellisiin hoitoihin ja nyt varmuuden vuoksi ultrattiin vielä selkä, mitään hoitotoimenpiteitä vaativaa ei löytynyt. Toistettiin vaan viimekertainen hoito, mutta tällä kertaa vasen takapolvi sai kortisonia ja oikea jodiblisterin. Treeniin palataan pienen kävelytysliikunnan jälkeen. Ehkä sitä kohta puolin päästään treenaamaan kisakautta varten..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti