25. maaliskuuta 2012

Sometimes i would just like to be perfect

Lähdettiin Bellan luo ja ratsastin ehkä n. 40min, se oli ihan kiva. Vähän on minulla vielä hakusessa että miten sillä pitää ratsastaa ja kun en näe meneekö se muodossa vai ei... Se on niin sneaky että sieltä ei oikeasti huomaa kun sillä on niin korkea ja huomaamaton muoto ratsastajan näkökulmasta. Menin taas kerran ilman mitään suunitelma ja koko ratsastus menikin siihen että yritin itse ymmärtää sen hepan liikkeitä ja milloin se menee kovaa milloin ei, milloin muodossa yms... Sen laukka on vaan niin jännä, se on niin sellaista jotenkin paikallaan menevää mutta silti se menee ihan hyvin eteenpäin, ensi kerralla otan kyllä kannuksen mukaan kun kisoissa pitää ne olla, katotaan miten menee. Välillä se oli ihan tosi mukava ja tuli sellainen jes hyvä me-tunne. Pitää yrittää nyt tottua siihen ja oppia tuntemaan se. Ensi viikolla treenaankin sitten koulukisoja varten, vaikka ei sinne mentäisikään, huomiseen aikaa yrittää saada kyyti järjestettyä. Minusta tuntuu että se on sellainen millä pitää mennä aika pitkät alkuverkat niin ajattelin mennä nuo HeC- ja HeB-koulumerkin ohjelmat.

Sieltä sitten Arbaleesian luo ja äiti ratsasti ja menin sitten lopuksi vähän että saataisiin se menemään pyöreänä ja kunnolla edestä. Ihan ok, ilman hanskoja on muuten kamalaa ratsastaa... Väsyny se vieläkin oli, painoi aivan kamalasti kädelle varsinkin ilman hanskoja kun menin niin sen kyllä tunsi, auts.
Eksyin äskön tuohon tekemääni videoon Mikistä ja kyllä itku tuli, en vähään aikaan ole herrasta miettinyt ja nyt sitten kamala ikävä iski kun muistelin niitä aikoja ja kaikkea mitä koettiin :') On se elämä surullista ku kaikesta pitää luopua aikanaan...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti