21. helmikuuta 2012

Mikki - the one and only

Kaikki alkoi Wiknerin knattekisoista 29.5.2011, Mikin omistaja perheineen oli siellä katsomassa ja jotenkin ruvettiin juttelemaan ja lopputulos oli että he kysyivät voisinko rupeamaan ratsastamaan Mikkiä. Poni oli siis aika rasavilli, se nousi paljon pystyyn ja muutenkin sillä oli aikalailla oma tahto ja mieli, se meni minne huvitti ja milloin huvitti. Tarkoituksena oli siis että ratsastaisin sillä ja opettaisin sitä vähän tavoille.
Mentiin sitten 1.6 kokeilemaan että minkäslainen poni oli kyseessä. Tiesimme jo että se olisi rautias pikkuponi isolla läsillä, mutta ei ihanuus kuinka söpö! Rautiaista en oikein välitä mutta tuollainen varsan näköinen otus, isolla läsillä, neljällä sukalla, Mikki vei samantien sydämeni. Ratsastin ekan kerran siinä heidän pihatossaan ja huomasin heti että Mikki kyllä osaa ja pystyy kunhan vain pyytää ja on kärsivällinen. Sillä oli mukava ravi istua ja muutenkin ihasteltiin sen ravia. Laukkassa poni meni lujaa, ja laukannostot oli vähän sellaisia kiihdytetäään kiihdytetään oho laukka. Tiesin kyllä että tästä ponista tulee vaikka mitä ajan kanssa :)
Kesä meni nopsaan, kesäkuu oli lähinnä poniin tutustumista ja koko heinäkuu oltiin veneilemässä enkä päässyt oikein menemään Mikillä. Muutenkin menin sillä vain kerran viikossa alussa. Heinäkuun lopussa sitten pääsin taas menemään Mikillä ja hypättiinkin ekan kerran joskus elokuun alussa.
Elokuussa rupesin sitten menemään Mikillä useammin ja useammin, ruvettiin käymään valmennuksissa ja 21.8 olikin meidän ekat yhteiset kisat :) Ne olivat punametsän ratsastuskoululla ja luokkana oli Harrasteluokan kouluohjelma, tuloksena kiitettävän 59% huolimatta radan unohduksesta ja väärästä laukasta.
Mentiin myös aikuisohjelma josta saatiin 58%. Kisat meni siis todella hyvin ottaen huomioon että ne olivat ponin ekat kisat ja meidän ekat yhteiset, pari kertaa nousi pystyyn ihan kunnolla verkassa ja aika moni kauhistelikin että miten pysyin selässä. Saatiin kamalasti positiivista huomiota ja kuuluttajakin oli aivain innoissaan söpöstä pikkuponista, oltiin vähän niikuin kisojen suosikki ♥
Syyskuu meni taas valmennuksissa käyden ja treenaten, poni oli tässä vaiheessa edennyt huimasti, se ei noussut enään pystyyn läheskään niin usein ja muutenkin oli käytöstavat tulleet aika hyvin tutuiksi. 18.9 olikin meidän ekat estekisat Luoman tallilla, ristikkoluokka mentiin ja puhdas rata tietenkin ja jaettu ykkössija! Mentiin myös 50-60cm ja neljä virhepistettä, eka este tippui... Poni käyttäytyi nyt jo superhienosti eikä noussut pystyyn kertaakaan. Rupesin menemään Mikillä joka päivä, omistajan tyttö ei siis sillä enään mennyt ponin hankaluuden vuoksi, se vaati kyllä osaavan ratsastajan. Skobakortti tuoreena taskussa joten pääsin itse kulkemaan. Menin Mikillä tooosi kauan ihan joka päivä, joulukuun alussa en päässyt enään menemään pakkasten ja jään tultua.
Lokakuu meni taas treenatessa, harjoiteltiin paljon ponin kärsivällisyyttä ja voisin sanoa että tässä vaiheessa poni oli jo aivan super, se käyttäytyi maastossakin paljon paremmin. Mitä nyt välillä tuli ihmeellisiä pystyyn nousemisia, kerran peruutettiin ojaankin ja aika itsepäisiä käännöksiä mutta lokakuun lopussa ne huonot tavat oli jo aikalailla kitketty pois. Ruvettiin käymään Jonathanin kouluvalmennuksissa, hän on valmentanut Mikkiä ennenkin ja ollut heidän valmentajaan jo jonkin aikaa, itse kävin ensin toisen valmentajan tunneilla Wiknerillä. Mielestäni Jonathan sopi meille kyllä paremmin kuin Iia, joten ruvettiin käymään hänen valmennuksissaan vähemmän tai enemmän säännöllisesti. Ehkä noin kerran kuussa, välillä pari. 
Käytiin aikalailla myös ensimmäisissä estevalmennuksissa lokakuun lopussa, ennen tätä oltiin vain hypelty kotona. Huomasin taas että Mikillä kyllä kapasiteettia oli mutta uskallusta ei, esteen noustessa 80cm rupesi se jo vähän epäröimään mutta kun yli päästiin niin oli ajatuksena että pöh mehän päästäisiin paljon korkeemmistakin yli. 
23.10 olikin sitten estekisat Wiknerillä, mentiin 30-40cm puhtaasti, 60cm tuli yksi pudotus, radan ekalle esteelle kun poni ei oikein ymmärtänyt että korkeus oli noussut edellisestä luokasta. 30.10 olikin taas Wiknerillä koulukisat ja HeC:1, 58%, tuomari kirjoitti että mentiin vähän ylitemmossa koko rata, harmitti kun en itse sitä huomannut. Muuten poni meni tosi hienosti, käyttäytyi todella nätisti ja tietenkin saatiin kamalasti ihailuja siitä kuina söpö poni Mikki oikein on!
Marraskuussa oli Wiknerillä seuramestaruudet, kouluosuus voitettiin, ohjelman oli Wiknerin oma raviohjelma, prosentteja kertyi huimat 69%! Supertyytyävinen poniin, tällä kertaa koko rata onnistui, ei mitään ongelmia missään, ihanaa! Estemestaruudet meni ihan yhtä hyvin, tultiin kakkosiksi luokkana 50cm, poni ei ollut tarpeeksi nopea kun voittajan aika oli 3s nopeempi, tosin me oltiin myös n.25cm pienempiä :D Startatiin vielä rats.koulunmestaruuksissa ulkopuolisina luokkana 70cm, ja yllättäen taas tiputettiin eka este, mur!
Joulukuussa en päässyt menemään Mikillä enään yhtä usein kun skoballa ei voinut enään ajaa, käytiin ahkerasti kyllä maneesilla hyppimässä ja yhdet kouluvalmennuksetkin ehdittiin ennenkuin joululoma ja joulurauha alkoi. Menin silloin jo Mikillä harvemmin, ehkä noin kerran-kolme viikossa.
Tammikuu meni miettien tulevaa ja todeten että kun Mikki ei mahtunut Wiknerille, ei saatu kunnalta lupaa ottaa hevosta enään meidän pihaan tai mikään muukaan ei onnistunut että Mikki lähtisi nyt sinne Kuopioon. Menin Mikillä sen kaksi kertaa viikossa ja treenailtiin helmikuun kisoja varten. 
Helmikuu on mennyt siis kisoihin treenatessa myös ja kun ne kisat nyt Wiknerillä olivat 12.2 niin tietenkin superhieno poni sai kolmannen sija prosentein 60%. Paljon ihasteluja poni ehti kerätä niiden kahden päivän aikana mitä se oli Wiknerillä, koko kisoja edeltävä ilta&päivä meni ponia halaillen, lettejä tehden ja muutenkin fiilistellen kuinka ihana se poni onkaan!
Mikki on aivan superhieno poni, tuollaisia on harvassa. Se on todella oppimishaluinen, sillä on uskomaton ravi, sillä on vähän sparklea silmäkulmassa, uskomaton luonnekkin sillä on, sille ei voi vaan suuttua, se naurattaa huonoinakin päivinä hassuilla teoillaan, se on vaan niin ihana! Te jotka ette sitä ole ikinä tavanneet niin ei sitä voi luonnehtia muuten kuin että uskomaton herra joka on uskomattoman söpö ja sillä on aivan uskomaton luonne! Mikkiä voisi verrata varsaan, se näyttää varsalta, on yhtä utelias, yhtä rasavilli vieläkin, yhtä höpsö ja yhtä valloittava kuin parin päivän vanha shettisvarsa.

On todella harmi kun sen joudun nyt jättämään mutta olen jo paremmin mielin sillä se pääsee hienoon ja huolehtivaiseen paikkaan ja tiedän että se tulee voimaan hyvin. Se siis lähtee ylläpitoon Kuopioon kuten olen kertonut, en tiedä kuinka pitkäksi aikaa. Sen katse kun me lähdettiin maanantaina sieltä, se katsoi söpöillä silmillään ja ilmeellän, aivan kuin se olisi halunnut sanoa että heihei jään kaipaamaan sinua ♥ Jään kaipaamaan tuota ihanaa ponia ikuisiksi ajoiksi, kun minulla ei ikinä sitä omaa ponia ole ollut, niin voin sanoa että Mikki oli kyllä elämäni poni ♥ Ajattelin että siitä luopuminen olisi samanlaista kuin rats.koulun poneista, ne vaan unohtaisi ajan myötä mutta en kyllä Mikkiä unohda, se on tullut selväksi. En tiedä miten tulen kestämään tulevat päivät, varsinkaan keskiviikkoa kun mennään vielä sanomaan sille viimeiset hyvästit ja päästämään se matkaan, itkuntäytteinen viikko varmaan tulossa :) Jonain päivänä me vielä tavataan uudestaan!
You will be always in my mind, 1.6.2011-22.2.2012 ♥ This was our story, and now it will end. I won't forget you, we have gone trough everything, and we will stand proud together at the last day of our story. I'm going to miss you darling! ♥

4 kommenttia:

  1. Ihana postaus ja todella kaunis poni :)

    VastaaPoista
  2. Anonyymi1/3/12

    minkä korkuinen ja rotuinen poni? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. n.120cm, mutta siro ja Welsh Section A :)

      Poista