12. tammikuuta 2016

Sökan efter identitet och inspiration

Pakkasten vuoksi mekin olemme viettäneet viikon lomaa. Tai no, me ollaan kyllä loimailtu jo kuukauden päivät. En edes muista millon viimeksi olen ollut valmennuksessa!! Minun piti itseasiassa mennä viime viikolla valmennukseen, mutta se peruuntui pakkasten takia.

Eftersom det har varit så kallt att man kan inte gå ut som något annat än en michelingubbe, har vi haft det lite lättare med Arbaleesia en stund. Eller, om jag nu är riktigt ärlig så har vi haft det lättare redan en månad. Jag skulle faktiskt ha haft en ridlektion förra veckan, men den blev inställd pga kölden.
Arbaleesia on viime aikoina ollut niin menossa eteenpäin, että päätin eilen mennä koko tunnin niin hitaasti kuin mahdollista. Ihan sellaista supermummoravia, keskittyen siihen että hidastan vatsalihaksilla, en ohjalla. Tässä onnistuttiin lopulta todella hyvin. Laukka oli vähän eri juttu... Arbaleesialla alkoi selkeästi keittää tollainen himmailu ja laukassa minun piti pari kertaa vetää ihan törkeästi pysähdys-peruutus. Parin toiston jälkeen Arbaleesia onneksi ymmärsi homman nimen ja suostui kuuntelemaan pidätteitäni.

Arbaleesia har under sista tidena haft lite för mycket fart, så i går bestämmde jag att vi far hela timmen så långsamt som möjligt. Tanken på de att jag bromsar med magmusklerna inte händerna. Till slut gick gumman riktigt fint och tog varje steg med omsorg. Galoppen var sen en annan sak.. Arbaleesia tyckte att det hade blivit tillräckligt med smygande och jag måste några gånger stanna-backa henne helt skamlöst. Efter några repetitioner hiffade hon vad det handlade om och saktade ner.
Arbaleesian ongelma laukassa on selkeästi laukan tahti. Nyt kun ollaan otettu rennosti niin pitkän aikaa, ei se oikein tahdo muistaa miten sitä laukkaa koottiinkaan. Laukkaa hidastaessa/kootessa katoaa tahti helposti ihan kokonaan, ja sain aika pitkään laskea 1, 2, 3 muistuttaakseni meitä molempia siitä tahdista. Omat flegmaattiset ja hitaat jalkani eivät varmasti auta asiaa yhtään.

Problemet med galloppen är dens takt. Vi har haft det så lätt så långe, att hon tycks inte komma ihåg mera hur man samlar galoppen. När man samlar den så blir takten lätt helt obefintlig. Det hjälper som tur med att räkna 1, 2, 3 med det skulle också hjälpa om mina ben inte skulle vara så flegmatiska och långsamma! 
En nyt oikein ole tämän valmennusloman fani, joten varasinpa sitten valmennuksen ylihuomiseksi. Tarvitsen inspiraatiota treenaamiseen, sillä omat ideani alkavat nyt olemaan aika loppu. Tarpeeksi kauan kun ratsastaa omin päin alkaa sitä sokeutumaan niille omille virheille, vaikka kuinka yrittää keskittyä niihin. Tämä taas estää kehitystä ja antaa vaikutelman paikoilleen pysähtyneisyydestä. Tarvitsen todellakin apua nyt noiden jalkojeni kanssa, olen ihan puupökkelo siellä selässä! :D

Jag gillar nog inte den här ridlektionspausen, eftersom man blir blind till sina egna fel efter en stund, helt samma hur mycket man skulle försöka uppmärksamma dem. Det här igen hindrar framgång och ger ett uttryck av att man bara står stilla. Jag behöver faktiskt hjälp med mina ben, dom är ju som stål! Som tur har jag bokat en ridlektion till övermorgon, så då får jag igen inspiration och nya ideer. 

8 kommenttia:

  1. OOJEE! Lisää tekstejä sekä suomeksi että ruotsiksi! :))))
    -Siiri, Siirin blogi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tulee vielä Rosse vol. 2 :DDD Ei vaan, voisin kyllä yrittää saada tästä aikaiseksi säännöllisemmän ilmiön, oppiipahan ratsastussanastoakin ruotsiksi, sitä kun ei tule arkikäytössä hirveästi käytettyä/opittua.. Onneksi google on kaveri <3

      Poista
  2. Ihanan värikkäitä ootte! Sulla on super hyvä istunta ja ootte hieno pari!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän piristystä tänne talven keskelle :) Voi kiitoksia, vaikka olikin vähän hankalempaa istua kun menin pitkästä aikaa ilman jalustimia :D

      Poista
  3. Odotin selitystä miksi teillä on eriväriset pintelit päällä. En löytänyt sellaista :D

    Ruotsia vaan kehiin, ja pääset sit kunnon kielikylpyyn kun tuut tänne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe piristystä pimeyteen! Pitkä tarina sen takia en sitä änkenyt postaukseen :D

      Noi pintelit on lojunu meidän kaapissa _vuosia_, ne on alunperin ollu kait näytekappaleina kaupassa ja äiti joskus sitten päätti että hei miksi ei ostettais halvalla eriväriset pintelit vitsit kuinka hauska idea. Niitähän ei sitten koskaan käytetty... Noh jossain vaiheessa mulla napsahti että hei nyt kokeillaan vihdoin niitä ne on niin hauskat. Juu muuten kiva idea, mutta noi on jotain minishettis kokoa ja sain ne justjust riittämään Arbaleesian jalkojen ympäri. Ne on kääritty kerran alhaalta ylös ja silloinki jäi vähän patjaa näkyviin ja tarra meni puolen sentin marginaalilla kiinni. Yksi jopa melkein putosi ratsastuksen aikana :'D never again ellei me osteta shettistä...

      Poista
  4. Tahtoo tuollaiset pintelit <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tahdon tälläiset pintelit metrin pidempänän <3

      Poista