11. joulukuuta 2015

Seuramestaruushopeaa

Tentit on vähän viivästyttänyt tätä postausta (jee vihdoin 5-viikkonen joululomani alkoi!), mutta sunnuntaina oltiin tosiaan seuramestaruuksissa.

Lähdettiin matkaan vähän silleen menee miten menee. Arbaleesia tunnetusti pelkää Wiknerin tuomarinpäätyä (vaikka se on puolet elämästään sitä maneesia kiertänyt..) ja meidän treenit olivat jääneet hyvin vähäisiksi. Siirrettiin vaatimustasoa takaisin tuohon HeA oikeastaan vähän päälle viikkoa ennen kisoja, heh. Kangetkin oli ekaa kertaa suussa kuukausiin.

Startti oli mukavan myöhään puoli kolmen aikoihin, joten aamulla letitettiin hevonen ja lähdettiin jopa ajoissa matkaan. Wiknerille ajelee meiltä sen 10min, joten ihan kivan lyhyt kisapäivä tuli.

Verkassa Arbaleesia tuntui todella kivalta, sopivasti energiaa ja kuunteli apuja hyvin. Tein ehkä vähän liian kevyen verkan, sillä radalla sitä energiaa oli sitten hieman liiaksikin. Sain pitää aika vahvasti edestä kiinni kun rouva oli korvat tötteröllä lähdössä lentoon joka askeleella. Keskiraveja olisi myös pitänyt hinkkaa verkassa enemmän tahdin löytämiseksi, mutta verkka-alueen ollessa 20mx20m ei tilaa niiden tekemiseen kamalasti ollut.
Radalle tultaessa Arbaleesian korvat osottivat vimmana kohti tuomaria, mutta muutaman ohimenon jälkeen se rentoutui. Alkuhalkaisijalle Arbaleesia kääntyi vähän odotettua nopeammin, mutta tuomarilta ei kommenttia. Tällä kertaa halkaisijalle tule ei kyllä onnistunut sitten kertaakaan. Yleensä ne on ollut meidän bravuurit, mutta Arbaleesia ennakoi laukkapysähdyksiä niin voimakkaasti, ettei niistä oikein mitään tullut. Muistan pyörittäneeni silmiä kun Arbaleesia väkisten pysähtyi loppupysähdykseen yli metrin aikasessa. Kuitenkin sekä alku- että loppuhalkaisijasta tuli 6,5.
Radalla kohokohtia olivat ehdottomasti pohkeenväistöt, niitä kehuttiin kauniiksi ja sujuviksi. Saatiin myös toisesta takarista 6! Ja vielä siitä vaikeammasta suunnasta joka ei kotitreeneissä tainnut onnistua kertaakaan edes nelosen arvoisesti. Samoin laukannostot olivat todella terävät ja sujuvat. Erityisen ylpeä olen alapisteiden istunta/apujenkäyttö-kohdasta josta sain 7, vieläpä tiukan tuomarin kanssa.
Huonoja puolia oli sitten itse käyntiohjelma.. Rouva oli niin nostamassa laukkaa joka toisella askeleella, joten kovin sujuvaahan se käynti ei sitten ollut. Tuomarikin kommentoi osuvasti jännityneen sijaan sitä kireäksi. Ravilisäyksistä myös puuttui tahti, mutta sinänsä edistystä, että nyt se askel jo venyy pelkän tahdin muutoksen sijaan.
Wiknerille on siitä aina kiva mennä, koska kaikki ovat tuttuja, ja näin kerran puolessa vuodessa kun nähdään niin he näkevät selkeästi Arbaleesian kehityksen. Saatiinkin kommenttia tutuilta että meno näytti hyvältä, ja että Arbaleesian ravi on etenkin parantunut. Prosenttejahan saatiin tasaisella 6-linjalla 60,5 ja tällä toinen sija. Käsittääkseni voitettiin sitten seuramestaruushopeaa, hui.
Tietysti piti heti päivittäää kaikille miten meni ;)

2 kommenttia:

  1. Anonyymi13/12/15

    Hienoa Alexandra ja Arbaleesia! Terveisiä Haminasta.

    VastaaPoista