ARBALEESIA JATKAA YLLÄTTÄMISTÄ

Kyllä kannattaa herätä kahdeksalta valmennukseen ja ajaa tallille kipeänä puoliunessa keuhkot pihalle yskien. Arbaleesia oli ihan uskomattoman hyvä!

Olen flunssastani huolimatta käynyt ratsastamassa Arbaleesiaa. Energiatasoni on ollut aika matala, eikä sen takia tietokoneen edessä istuminen ole kamalasti himottanut, joten olen käynyt tallilla, ja makanut loppupäivän sohvalla/sängyssä lukien. Torstaina menin vähän HeA:0 ratapätkiä ja Arbaleesian laukka ei oikein tahtonut pyöriä. Arbaleesian pää otti vähän kierroksia eivätkä pidätteetkään oikein menneet läpi, mutta siitä huolimatta ihan hyvä treeni.

Tänään sitten aamuauringossa oli valmennus ulkokentällä. Aloitettiin takaosakäännöksillä ja siinä tuli ensimmäinen yllätys. Nehän oli hyviä?? Muistin tasapainottaa istuntaani vasemmalle, taivuttaa ja aktiivisella sisäpohkeella ylläpitää poljentaa ihan sanomatta. Tosin vasemmalle pitää raipalla välillä vähän avittaa takajalan poljentaa. A on vähän söppänä kun se niin tarkkaan käännöksissä miettii miten ne jalat meneekään ja harkitsee jokaisen askeleen tosi tarkkaan.

Kuvat on nyt vähän nolosti parin viikon takaa. Oikeasti me ollaan kehitytty niin paljon tosta.

Lähdettiin tosta sitten hyvin mielin työstämään laukkaa. Aluksi taas ne pakolliset 'juujuu Arbaleesia kyllä nyt pitää laukata kunnolla'-kannustukset ja sen jälkeen omassa päässä yks, kaks, yks, kaks-tahdin ylläpitämistä. Arbaleesia hokas tosi nopeasti ettei nyt päästä helpolla ja sen jälkeen saatiinkin tosi hienoa laukkaa. Eihän se ole kevyt edestä läheskään koko aikaa, mutta edelleen hyvien pätkien määrä nousee koko ajan.

Kaikki laukkatehtävät onnistui pienen alkuhaparoinnin jälkeen tosi hyvin. Laukkavaihdot käynnin kautta ovat ottaneet ihan järkyttävän harppauksen eteenpäin, vastalaukka on tasapainoista ja laukka oikeasti säädeltävää.

Ravissa mun täytyi ihan alkuun muistaa ulkopohkeella työntää ne lavat sisälle ja ajatella vastataivutusta ettei se ylitaivu. Sen jälkeen työstettiin ravia vähän enemmän ylöspäin ja jestas eihän mun tarvinnut tehdä suunnilleen mitään niin Arbaleesia jo nosteli niitä koipiaan ja Sannakin vain tuijotti kentän laidalta että mitäs ihmettä. On se vaan niin hieno! Satulankin päällä tunsi kuinka Arbaleesian selkä jousti ja se oikeasti nosti itseänsä sä'ästä ylöspäin. Harmittaa törkeästi etten tuohon aikaan saanut ketään kuvaamaan, olisi ollut kiva nähdä miltä sen ravi näytti maasta käsin. Nyt saatte vaan hämmentävästi tuijottaa kuvia missä Arbaleesian ravi ei todellakaan ollut parhaimmillaan.

Keskiravitkin on ilmestynyt ihan tyhjästä? Okei tyhmä sanoa noin sillä ollaan kyllä tehty järkyttävästi työtä niiden eteen. Silti tuli yllätyksenä että sen askelhan pitenee pelkän tahdin nopeutumisen lisäksi. Hymyillytti vaan siellä selässä, sillä saatoin ehkä kerran tuntea jopa pienen liitovaiheen ja kavion ojennuksen.

Kaikista huvittavinta oli se, ettei Sannan tarvinnut kertaakaan muistuttaa mua istumaan siellä laukassa. Oon kuulemma saanut paljon enemmän voimaa istuntaani, ja päässäni ihmettelin mistä se voima on tullut, sillä olen laiminlyönyt lihaskuntotreenin viime viikkoina ihan kokonaan :D

Arbaleesia on vaan niin miellyttämisenhaluinen hevonen ja haluaa aina tehdä parhaansa. Toivon todellakin, että Arbaleesia nyt jatkaisi tätä linjaa. Olen erityisen ylpeä meistä ratsukkona. Tuntuu hyvältä kuulla valmentajalta että olen tehnyt hyvää työtä. Ja näkyyhän se. Molemmat ollaan ikään kuin ymmärretty nyt ja saatu lihasmuistiimme miten sitä mentiinkään. Sunnuntain kisoissa sitten vaan sama fiilis!