5# HEPPA @ ÖVERGÅRDIN KISAT

Kaatosade, lämpöä joku 8 astetta, karsee tuuli; mikäs parempaa ku lähtee koulukisoihin! Herätys 6.45 ja eikun Noraa hakemaan ja tallille. Tällä kertaa ei ollut lettejä kun äiti vielä edellisenä iltanakin mietti, että ollaanko me nyt ihan tosissaan lähdössä.

Äidillä oli eka puol kympin aikaan startti. Sadetta tuli vuorottellen sellaista ärsyttävää tihkua, ja sitten saavista kaatamalla. Arbaleesia vihaa sadetta, mutta eihän kunnon kisaheppa anna minkään häiritä suoritusta. Äiti oli lopulta toinen sillä.

Laitettiin Arbaleesia karsinaan joka oltiin saatu päiväksi lainaan, mun starttihan oli nimittäin vasta kolmen aikaan. Tässä välissä tosiaan lähdettiin kotiin hakemaan kameran muistikorttia, eheh hups. Takaisin tultiin yhden aikaan, katottiin tuttujen suorituksia ja minä panikoin radan muistamista. Mua vähän naurattaa, sillä olen mennyt K.N. specialin tasan kaksi kertaa Arbaleesialla, toinen on hylätty (jolloin myös unohdin radan), ja toisesta 55,5%.. Joten hyvät lähtökohdat! 

Verkkaamaan lähdin 15min ennen suoritusta. Pääsin ilokseni toteamaan, että Arbaleesialle ei kannata antaa sellaista sokeri-energia-juttu-jauhetta kauran kanssa ennen suoritusta, varsinkaan vähän epämääräistä määrä, kun ohjeista ei ottanut selvää. Mulla oli alla aikamoisen energinen ja sitä myöden jännittynyt hevonen. Pieni epätoivo meinasi iskeä sillä Arbaleesiallahan ei voi verkassa laukata, siitä tulee ihan hirveä muuten. Joten ravasin sitten 15min yrittäen vähän väsyttää sitä. 

Radalle mentiin vähän kauhunsekaisin (ja litimärin) tuntein, pohja oli jo aika kamalassa kunnossa sateen takia, eikä Arbaleesia tuntunut ihan parhaaltaan. 

Alkutervehdys oli vino, VINO?????? Meiän bravuurithan on alku&lopputervehdykset ja laukkaohjelma. Loivat kiemuraurat oli hitusen liian pienet, muuten kaikki ookoo. Ravi-käynti-ravi kokorataleikkaa oli hyvä, kuten odotin. 

Eka laukannosto oli vähän jännittynyt, mutta sitten laukkaohjelma oli ihan super. Se tuntui ihan mahtavalta, laukka rullas superhyvin ja Arbaleesia oikeasti pisti kaiken peliin. Viimeinen laukka-käynti siirtyminen vedettiin vähän liinat tiskiin-tyylillä, eipä menty ainakaan raviaskeleen kautta. Loppupysähdys suora, jes.

Fiilikset oli kuitenkin huonot, sellaset max. 57%-fiilikset. En tykänny meidän raviohjelmasta paljoakaan, ja muutenkin fiilis oli vaan yleisesti vähän sellanen njääh. Vietiin Noran kanssa heppa talliin, purettiin se ja alettiin jo viemään kamoja traikkuun, kunnes äiti soittaa että olen viides ja kolme ratsukkoa jäljellä, eli varma sijoittuminen. MITÄ? Laitettiin sitten äkkiä kamat päälle ja eikun palkintojenjakoon. 

Prosentteja tuli lopulta 65,40% ja sijoittuminen 5/30, MITÄ? Tää oli tosiaankin näitä kertoja, kun hevonen ei tunnu kamalan hyvältä, mutta katsojan silmään näyttää hyvältä. On meillä vaan niin superheppa, kahdet kisat menty ja molemmissa molemmat on sijoittunu!

Arbaleesia ei ihan ollut samaa mieltä ruusukkeen saamisesta.. Ja tein sitten yksin kunniakierroksen kun kaikki muut oli ilman hevosta :D

Niin ja siit kaikista parhainta tässä koko jutussa on se, että mä en oo ikinä sijottunut viidenneksi. Oon käyny noin 35 koulukisat, ja estekisoja varmaan 15-20, mutta en ikinä ole saanut sitä kirottua keltasta ruusuketta. Nyt mun kokoelma on täydellinen!