Zerapomppailua

Jeah ei ehkä ollut se kaikista paras päivä tänään. Nora oli mukana kuvaamassa ja saikin kuunella (melkein) koko ratsastuksen ajan valitustani. Tosin se meni osittain ja varsinkin lopussa ihan tosi hyvin! Zera oli jo heti tarhassa jotenkin possumainen ja vähän sellainen äh hei c'moon nyt on sunnuntaivapaa. Aavistelinkin että tästä tulee vähän hankala ratsastuskerta. Aina ei voi mennä ihan sateenkaarella tanssien... Lopussa se kuitenkin meni tosi mukavasti ja kuunteli ja oikein panosti, ehkä se este siinä innosti sitä niin paljon ettei voinut keskittyä oikein mihinkään.

Yllätyin kun käynnissä se oli ihan tosi kiva, mentiin verkaksi pientä puomikasaa, jossa oli siis kolme puomia niin se oli vähän korkeampi. Poni suoritui oikein hyvin siitä, vähän kiemurellen tosin meni pari ekaa kertaa. Sitten aloitin ravityöskentelyn ja jestas, poni oli tainnut ymmärtää että jaahas tänään mennään esteiden (okei esteen) yli. Se yritii kokoajan laukata ja meni ihan tuhattasataa ja kyllä minun hermoni olivat aika kovalla kun poni vaan kaahotti eikä kuunnellut yhtään. Pari kertaa täytyi tehä ihan täyspysähdys ja olla hetki rauhoittumassa. Se ei varsinaisesti vienyt minua, koska sain sen pysäytettyä kumminkin heti. Sillä taisi olla vaan vähän innostusta ja energiaa. Kun sain hermoni ja ponin jotenkin kasaan niin mentiin samaa puomikasaa ravissa parit kerrat. Poni olisi kokoajan edelleenkin halunnut tulla laukassa ja oli siinä vähän pitelemistä että pysyttiin edes jotenkin rauhallisessa ravissa.

Sitten aloin tulemaan laukassa. Poni nosti laukan ihan tosi kiltisti vain sanomalla laukka, ei tarvinnut edes huutaa. Taas yksi positiivinen asia käyntiosuuden lisäksi! Lisäksi laukannostot olivat pääosin tosi siistejä ilman ylimääräistä kaahottelua ja ravailua. Tultiin pari kertaa puomikasa ja oli kyllä vähän hankalaa päästä sen yli oikein askelin, lopuksi kun tultiin se pari kertaa hyvin niin tehtiin siitä oikein minipieni ristikko. Tarkoituksena oli tulla se ensin ihan ravissa, mutta arvatenkin poni lähti juuri ennen estettä laukkaan ja hyppy oli vähän mielenkiintoinen, kun se oli niin pieni ettei varsinaisesti tarvinnut edes hypätä. Päästiin kuitenkin yli eikä poni kyllä yhtään epäröinytkään. Mentiin sitä pari kertaa laukassa ja ravissa niin, että saatiin siistit hypyt ja sitten tehtiin siitä vielä pari senttiä korkeampia ristikko ja tultiin nyt ravissa kun se oli helpompaa ponille. Löydettiin nyt askeleet hyvin ja poni teki oikein kivoja hyppyjä. Kovaa ja kiemurrellen tultiin pariin otteeseen, silti se yritti parhaansa. Hypättiin yhteensä ehkä joku 10krt? en halunnut rasittaa ponia liikaa uudella asialla.

Loppuraveissa poni olikin sitten ihan megasuperihana, alkuratsastus meni ihan plärinöiksi, mutta lopussa se sitten oli oikein mukava. Ehkä se oli saanut kulutettua ne ylimääräiset energiansa pois ja jaksoi kuunella mitä pyysin.

Lähdettiin sieltä sitten vielä Wiknerille moikkaamaan Arbaleesiaa ja positiivista, haava on lähtenyt jo vähän paranemaan. Mitattiin muuten sen säkäkorkeus ja se on tasan 160cm.

Nora tykkää kuvailla taivasta

Delluska nautti auringosta :)